1808277.jpg

Näin taittelet sanomalehdestä kätsyn biojätepussin. Lähde: Wikipedia.

 

Peräti kolmannes kotitalouksissa syntyvästä jätteestä on eloperäistä eli biojätettä, siis sellaista, joka maatuu. Kaatopaikalla biojäte ei  kuitenkaan hajoa maatumalla hiilidioksiidiksi, vedeksi, ravinteiksi ja humukseksi, vaan hapettomuudesta johtuen mätänee. Mätänevästä biojätteestä syntyy metaania, joka on yksi merkittävimmistä ilmaston lämpenemistä aiheuttavista kasvihuonekaasuista. Siksi ruoantähteet ja käyttämättä jääneet elintarvikkeet eivät kuulu roskapussiin, vaan kompostoriin.

Jos kompostoit itse, tarvitset kolmanneksen vähemmän roskakuljetuksia ja saat ilmaista multaa kukkamaallesi, taloudellista ja kätevää! Nykyaikaiset kompostorit ovat nopeita ja hajuttomia, eivätkä houkuttele kärpäsiä tai jyrsijöitä. Jos sinulla ei ole pihaa, jonne lykätä syntyvä humus, voit hankkia yksin tai yhdessä muutaman muun talouden kanssa kunnallisen jätepalvelun tyhjentämän biojateastian. 

Faktaa elävästä elämästä: kierrätän biojätteen omassa kompostorissa. Paitsi, että saan maanrikastetta kyllin omiin tarpeisiin, jäteastiaa tarvitsee tyhjätä vain kahden viikon välein. Kolmen viikon väli riittäisi itse asiassa, mutta sellaista tyhjennysfrekvenssiä ei jätelaitoksemme tunne. Naapureilla roskakuski poikkeaa viikottain, ja silloinkin 500 litran astia jo pullistelee, koska astia on täynnä paitsi biojätettä, myös paljon muuta kierrätettävää. Mutta se on jo sitten toinen tarina...